Tämän viikonlopun meritarina kertoo Hartlepoolin kaupungista Englannista.
Newcastlesta hieman etelään sijaitseva Hartlepool isännöi viime kesänä Tall Ships Racea elokuussa. Paikkakunnalla puhutaan yhtä saarivaltakunnan vaikeimmista murteista, geordia.
Mutta kaupungilla on vissi maine myös merenkulun historiassa.
Nimittäin Napoleonin aikaan, kun Englanti ja Ranska sotivat keskenään, ranskalainen laiva haaksirikkoutui Hartlepoolin edustalla. Miehistöstä ei jäänyt henkiin kuin laivaston uniformuun puettu laivan maskottina toiminut apina.
Hartlepoolilaiset eivät olleet aiemmin moista otusta nähneet, joten loppujen lopuksi apina päätettiin hirttää ranskalaiselsi vakoojaksi epäiltynä.
On tarina tosi tai ei, hartlepoolilaiset tunnetaan tänäkin päivänä “apinanhirttäjinä” (monkey hungers).
Apinan hirttäjät
Nordenskiöldin jalanjäljillä
Priki Gerda siirtyi tänään lopulliseen talvipaikkaansa Halkolaiturin Uspenskin katedraalin puoleiseen päähän.
Shiftaus tehtiin melko talvisissa olosuhteissa: köydet olivat jäätyneet tönköiksi, ja sähkökaapin avainta piti lämmittää tulitikuilla, jotta lukko suostui toimimaan. Täkiltä todettiin, että nyt tiedetään millaista Koillisväylällä purjehtiminen on. Tänään mentiin siis kuin Nordenskiöldin jalanjäljillä.
Huomennahan olosuhteet ovat jälleen kuin Kap Hornissa, kun uusi lumipyryä tuova matalapaine saapuu Etelä-Suomen liepeille.
Gerdalla elellään nyt uutta vaihetta. Anders Lassenius poistui maasta työmaalleen fregatti Kristian Radichille, joka vielä eilen oli Rotterdamissa. Jungmannikoulutuksessa edessä on yleisempiä merenkulullisia aiheita, kuten turvallisuuskoulutusta, hypotermian ehkäisyä ja hätätilanteissa toimimista. Anders ottaa ohjat jälleen vuodenvaihteen jälkeen.
Lienee aika panna myös jungmannioppilaat kirjoittamaan tänne fiiliksiään koulutuksesta.
Shiftaus ohjelmassa lauantaina
Alasrikaus jatkui tänään priki Gerdalla. Tiistaina kiipeily jäi väliin, kun pikkuinen matalapaine loi Halkolaiturille Kap Hornin olosuhteet.
Tänään alas tulivat fokkamaston prammi ja röijeli. Muutamat saivat röijelikasteensa, mikä näkyi leveänä hymynä – tosin vasta, kun päivä oli pulkassa.
Raa’at ovat nyt paljaat, ja haruspurjeista alas on saatu keula, iso, sekä sisäklyyvari. Jäljellä on siis kaksi purjetta; ulkoklyyvari ja prikipurje. Ne tulevat alas ensi tiistaina. Toivottavasti.
Lauantaina shiftaamme paatin Halkolaiturin päähän, ns. Astridin paikalle, johon Kerttu jää talveksi. Koko jungmannikööri on tervetulleita siirtoon, käsiä kaivataan. Tapaaminen aluksella klo 12.00.
Naamakirjassa on tapahtunut mukavaa edistymistä. Fanien määrä oli tänään torstaina 208 eli saman verran kuin naapuripaatilla Joanna Saturnalla. Seuraava rajapyykki on luvialainen kaljaasi Ihana, jolla on peräti 479 fania. Veto on edelleen voimassa. Jos Gerdalla on kevääseen mennessä 30000 fania, styyrmanni polkee fillarilla Turusta Helsinkiin viimeisen kurssin jälkeen eli 4. toukokuuta.
Siihen asti, Styyrmanni out.
8/15 purjetta alasrikattu
Jungmannioppilaat osoittivat kykynsä perjantaina, kun ohjelmassa oli purjeiden irrotusta eli alasrikausta. Päivävuoro pääsi toimeen upeassa syyssäässä ja kiitti rullaamalla koko isomaston tyhjäksi tasan kolmessa tunnissa. Erittäin hieno suoritus.
Iltavuoron ei pidä missään tapauksessa hävetä: fokka, ala- ja ylämärssyt tulivat nekin alas. Pilkkopimeällä ei prammi- tai röijeliraa’alle ole järkevää mennä.
Alasrikaus jatkuu tiistaina 9.11. kello 17. Anders Lassenius vetää vielä sen jälkeen koulutuskerrat torstaina 11.11. ja tiistaina 16.11. Torstaina 18.11. ei ole jungmannikoulutusta, kun Gerdalla on yksityistilaisuus.
Andersin palatessa Kristian Radichille koulutuksessa siirrytään muihin aiheisiin, kuten turvallisuusasioihin merellä.
Styyrmanni kiittää
Kuvia koulutuspurjehdukselta
Tässä niille teistä, jotka ette seuraa Gerdan sivuja Facebookissa. Jungmannioppilaat harjoittelivat raakapurjehdusta käytännössä ensimmäisen kerran Harmajan majakan kaakkoispuolella lauantaina 30. lokakuuta.
Koulutus jatkuu perjantaina
Torstain peruutettu koulutuspäivä on siirretty perjantaille 5.11. Ohjelmassa on alasrikaus, jota tehdään kahdessa ryhmässä, klo 12 ja 17 alkaen. Jungmannioppilaat ovat tervetulleet jompaankumpaan tai vaikka molempiin ryhmiin.
Torstain koulutus peruttu
Ensi torstaina eli 4.11. ei pidetä jungmannikoulutusta, koska aluksella on yksityistilaisuus. Tänään harjoitukset normaalisti klo 17.00.
Kovända
Niin. Miksi se on lehmänkäännös? Koska lehmä kääntää aina takapuolen tuuleen.
Purjeveneessä lehmänkäännös on yleensä seurausta pieleen menneestä vendasta. Raakapurjelaivassa lehmänkäännös on manööveri, joka tehdään usein mieluummin kuin venda.
Priki Gerdan jungmannikurssi numero 1 harjoitteli tänään ensimmäistä kertaa raakapurjehdusta käytännössä, kun ohjelmassa oli ensimmäinen koulutuspurjehdus. Köydet otettiin irti kello 10.10 Halkolaiturilta, ja matka jatkui Kustaanmiekan kautta Harmajan eteläpuolelle.
Ennuste oli luvannut aika kevyttä syyskeliä, mutta todellisuus oli ihan muuta. Ilmeet olivat varsin vakavat, kun ihmiset kiipesivät laakonkia ylös kannelle. Etelälounainen puhalsi 9-12 metriä sekunnissa, ja mastossa vihelsi.
Gerda kestää kuitenkin keliä. Harmajan jälkeen nostettiin isoharus, keulaharus ja sisäklyyvari sekä raakapurjeista alamärssyt ja fokka. Kun kaikki oli selvästi hallussa, päätettiin nostaa vielä ylämärssyt molemmista mastoista. Vauhti nousi reiluun kuuten solmuun, ja vuorossa oli manööveriharjoitukset.
6 tunnin purjehduksen aikana ehdimme tehdä kolme lehmänkäännöstä, kaksi paapuuriin ja yksi styyrpuuriin. Ja se kolmas, se oli suoraan kuin oppikirjasta.
Kyllä tästä vielä miehistö tehdään.
T: Hieman kylmettynyt Styyrmanni.
Tänään brassattiin
+8 astetta, tihkusadetta. Joku voisi kuvitella, että kannella tulee kylmä. Vaan ei tule Gerdalla.
Jungmannikoulutuksessa oli tänään vuorossa brassausta. Vielä ei ole mopo lähtenyt lapsasesta, vaan raakapurjehduksessa brassaaminen tarkoittaa purjeiden trimmaamista.
Brassien kiskominen taas käy työstä, ja sadetakit lentelivät pikku hiljaa yltä, kun Anders Lassenius puhalsi julmaan pilliinsä.
- Styyrpuuri valmis!
- Paapuuri päästää, styyrpuuri vetää!
Toinen asia, mikä tuli selväksi, on että raakapurjelaivalla pitää käyttää ääntä. Komennot toistetaan ketjussa ja niin jokainen kuulee, mitä ollaan tekemässä.
Lauantaina treenit pannaan käytäntöön. Purjelaivabongarit huomio, Gerda saattaa nostaa kaikki purjeet. Sisään tullaan Kustaanmiekasta n. klo 15.
















Olympiavoittaja opettamassa
Priki Gerdan jungmannioppilaat päättivät syyslukukauden tiistaina 14.12. Aiheena oli purjeiden trimmaus, ja kouluttajana toimi olympiavoittaja Thomas Johanson.
Joku voisi kysyä, mitä yhteistä 49er-jollan, 60-jalkaisen trimaraanin, 70-jalkaisen Volvo Ocean Race -purren sekä kaksimastoisen prikin trimmaamisessa on. Kuten kaikki pian huomasivat, paljonkin. Itse asiassa yhtäläisyyksiä löytyi juuri trimaraanin ja Gerdan manöveeraamisesta.
Johansonilla on myös vankat juuret raakapurjehdukseen. Hänen isoisänsä syntyi vuonna 1900 kolmimastoparkki Hellaksessa, kun alus oli matkalla Australiasta Uuteen-Seelantiin. Isoisän isä ja äiti olivat molemmat töissä helsinkiläisessä rautapurjelaivassa. Hellas joutui hirmumyrskyyn seuraavalla legillä Aucklandista takaisin Eurooppaan.
- Lokikirjan mukaan tuuli oli niin kova, että sadevaatteista jäivät ylle vain hihat, Johanson muisteli.
Hellas muutti kurssiaan Chilen Valparaisoon, ja laivan korjaustöiden jälkeen se kiersi Kap Hornin palaten Eurooppaan. Johansonin isoisästä tuli siis hoornari vain viikkojen ikäisenä. Johanson kiersi itse kuuluisan niemenkärjen vajaa kaksi vuotta sitten Volvo Ocean Racessa.
- En mä kyllä tällaisella paatilla siellä haluaisi olla, Johanson totesi Gerdasta.
Ehkä mieli muuttuu, kun hän pääsee ensi kerran raakapurjelaivan kyytiin.